Sivu: 57/61

Limnologia ja hydrobiologia

Litsis lätsis lotisee, sade kaiken kastelee. Mitähän ihmiset tekivät ennen sateella kun ei ollut hydrobiologiaa ja limnologiaa? Mihinkähän vesi menee sateen jälkeen? Järvet, lammet, purot, joet, kosket, murtovesi, pohjavesi - mitä kaikkea näihin liittyykään? Mitä eliöitä vedestä löytyy, mitä kasveja ja miksi? Mitä tutkailemastani vedestä voin selvittää ja ennustaa? Tällaisia aiheita käsittelee eräs Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen pääaineista, hydrobiologia ja limnologia. Sitä opiskelemaan siis - hyvänen aika sentään!

Pidät kenties kalastuksesta - tai et kalasta. Älä huolestu! Haluat pelastaa maailman ja kiihkeästi ahmia itseesi ympäristötieteiden kaikki tuulahdukset. Kukaan ei varmaan väitä, että Suomen vesistöt ovat kenellekään yhdentekeviä! Ensisijalla elämässä tai ei, hydrobiologia ja limnologia koskettavat jokaista jotenkin. Lyhyesti: "Hydrobiologia, hydrobiology (kreik. bios = elämä, logos = oppi), veden biologisia ilmiöitä tutkiva tieteenala" ja "Limnologia, limnology (kreik. limne = lammikko, järvi - useissa kielissä järveä, makeaa vettä, joskus myös murtovettä tarkoittava etuliite), biologinen tutkimusala, joka selvittää makean veden fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia", (Biologian sanakirja). Intohimoisessa pakkomielteessä tai pohjattomassa kiinnostustuksen tilassa luontomme kosteimpaan elementtiin on väistämätön valinta pääaineeksesi "hydis". Jos olet vain hiukan kiinnostunut, on hydis loistava sivuaine lähes minkä tahansa vaihtoehtoisen pääaineen tueksi ja turvaksi. Tosiasia on, että kaikki veteen liittyvä on Suomen biologiassa ensiarvoisen tärkeää. Luontomme muuttuminen näkyy kenties kaikkein selkeimmin juuri vesistöjen muuttumisena.

Jyväskylän yliopistossa valitaan hydrobiologian ja limnologian pääaineeseen viitisentoista opiskelijaa vuosittain. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa hydrobiologian pääaineeseen valitaan vuosittain vain 8 opiskelijaa, joten Jyväskylä on tässä mielessä erittäin avokätinen vesiäisille. Hydrobiologia ja limnologia on tieteenalana nuori, joten tutkittavaa riittää kylliksi. Jyväskylän yliopisto tekee hydiksen alalla erittäin ansiokasta tutkimusta. Etenkin vahvassa noususuhdanteessa oleva parasitologia (ts. loistutkimus) on Jyväskylässä hellitty tutkimuksen kohde.

Hydiksen perusopinnot ovat hyvinkin käytännönläheistä ja mukavaa puuhaa. Kalojen fysiologia, eläin- ja kasviplanktonin taksonomia ja näytteenotto, loisten metkut, sekä vesinäytteiden analysointi- ja näytteenottomenetelmien opettelu pitävät työn touhussa pitkän aikaa. Hydiksen (kuten muidenkin pääaineiden) kenttäkurssit ovat ehdoton kokemus. Etenkin Seilissä, Turun saaristomeren tutkimusasemalla pidettävä murtovesibiologian kenttäkurssi on korvaamaton elämys. Myös perinteiset Konneveden tutkimusasemalla suoritettavat kurssit, kuten hydrobiologian kenttäkurssi ja vesihyönteiskurssi, ovat täydellisiä ;).

Oletko koskaan hätkähtänyt takaisin todellisuuteen jäätyäsi tuijottamaan virtaavaa vettä, kuten nuotiossa rätiseviä puita katsellessa käy? Jos et ole, niin siinä tapauksessa sinun lienee parasta keskittyä tuijottamaan solu- tai molekyylibiologina värejä, jotka muuttuvat entsyymien vaikutuksesta koeputkissa. Et ehkä silloinkaan välty törmäämästä hydrobiologiin, joka kanniskelee kumpparit jalassa näytteensä sinulle analysoitaviksi - mutta aina ei voi voittaa...

Jarno Nevalainen - 3. vuoden hydrobiologi