Sivu: 52/61

Kemia sivuaineena

Kemia on kokeellinen ja luonnonläheinen tiede, joka auttaa ymmärtämään luonnon ilmiöitä, joissa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi. Näitä muutoksia kemistit nimittävät reaktioiksi. Myös aine ennen ja jälkeen reaktiota eli aineen rakenne ja ominaisuudet kuuluvat kemian piiriin.

Kuka tahansa (tiedekuntaan hyväksytty) voi valita vapaasti kemian sivuaineeksi ja suorittaa siitä kaikki arvosanat (a, c ja l). Resurssipula kemian laitoksella on suuri, mutta vielä toistaiseksi kaikki halukkaat on saatu mahtumaan laboratorioryhmiin ja joskus jopa luentosaleihin.

Kemian approbatur on hyödyllinen arvosana mm. biologeille, mutta myös fyysikoille (oppivat miten fysiikka kestää kaiken kemian) ja miksei myös matemaatikoille, antaahan se kuvan siitä miten luonto toimii. Vaikka kemia on monille pelkkää myrkkyä (arsenikki ym. hernesopan mausteet, vertaa Napoleon) on se toki myös makeaa elämää (sokeri ja muut alkoholit).

Kemian peruskurssit voi mainiosti suorittaa tenttimällä, koska niistä on selkeät oheismateriaalit olemassa. Ainoa paikallaolopakko on labratöissä, niitä ei voi suorittaa kirjekurssilla, vaan aika kuluu koeputkien ja erilaisten hajujen parissa.

Opettajille on kehitelty oma cumu omine töineen, joten se on mainio vaihtoehto toiseksi opetettavaksi aineeksi. Muutenhan cumun suorittamisessa on se pieni vaara, että kemia alkaa kiinnostamaan liikaa ja seurauksena on pääaineen vaihto!

Yksityiskohtaisempi ja virallinen selvitys löytyy tiedekunnan maineikkaasta kadmiumsulfidinkeltaisesta opinto-oppaasta. Myös kemian laitoksen www-sivut (www.chem.jyu.fi) antavat hetkittäin jopa ajankohtaista tietoa kemiasta.