![]() | ||||||
|
Fysiikan laitos tutuksiLukion fysiikka oli paljolti tunnilla istumista ja suoraviivaisten tehtävien laskeskelua. Fyysikon uraansa aloitteleva taas löytää itsensä istumasta peruskurssin luennolta tulkiten luennoijan koukeroita, laskemasta demotehtäviä ja kolme neljä kertaa kurssissa ihmetellen, miten paljon yksinkertaisestakin labratyöstä saa aikaiseksi tekstiä työselostukseen. Keltainen oppaamme sanoo fysiikan olevan "kvantitatiivinen tiede", minkä huomaa jo ensimmäisellä Mittausten perusteet -luennolla. Paniikkiin ei kuitenkaan tarvitse joutua, vaan useimmat selviävät laskuista alkusäikähdyksen jälkeen kunnialla. Syksyllä uuden opiskelijan vauhdilla mukaansa tempaava "lentävä lähtö" antaa kahdessa viikossa kattavan siitä, mitä syvällä laitoksen uumenissa OIKEASTI tapahtuu. Asiat saattavat fuksin silmissä aluksi tuntua kovin korkealentoisilta, mutta tästä ei kannata hätääntyä. Tästä saa hyvän tähtäimen tuleviin opintoihin - vasta kun perusteet ovat hanskassa, on saavutettu myös valmiudet uuden tiedon tuottamiseen. Fysiikan laitoksella tehdään paljon tutkimusta, etenkin ydinfysiikan alalla käyttäen alakerran hiukkaskiihdytintä, mutta myös esimerkiksi outoja hajoamisreaktioita, elektroniikkaa ja paperinvalmistustakin on joidenkin väitetty pähkäilevän. Onpa tulossa jopa uusi monialainen NanoScience Center johon myös fyysikoiden panos on huomattava. Opetuspuolella lähdetään kuitenkin edelleen perusasioista, soveltavaa fysiikkaa kuitenkaan unohtamatta. Laboratoriotyöt kuuluvat kurssien kohokohtiin, joidenkin mielestä pahimpiin kompastuskiviin, ja laskuharjoituksissa otetaan muun muassa selville, mitä tapahtuu kun elefantti kävelee ruotsinlautalla. Luennoilla istuminen ei tietenkään ole pakollista, mutta suositeltavaa, jos aikoo tajuta koekysymyksistä muutakin kuin ja-sanat. Ylistönmäellä sijaitseva Fysiikan laitos on koko yliopiston uusimpia rakennuksia. Aloittelijalle tärkeimpiä paikkoja on varmastikin luentosali FYS 1, jossa lähes kaikki ensimmäisen vuoden fysiikan luennot pidetään. Saliin pääsee laitoksen toisen kerroksen aulasta tai kolmannen kerroksen yläovesta. Toisessa kerroksessa sijaitsee myös opiskelijan paras kaveri, kopiokone, ja luentosalin oven vieressä ovat myös viikon laskuharjoitustehtävät. Tenttitulokset ja laskuharjoitusryhmät löytyvät kopiokoneen vieressä olevalta ilmoitustaululta. Oppilaslaboratorio, joissa labrojen mittaukset tehdään, löytyy kolmannen kerroksen käytävän päästä. Jäljelle jää vielä kolmannen kerroksen mainio ruokala Ylistö, josta saa opiskelijalounaita useimpien kukkarolle sopivaan hintaan. Fysiikan laitoksen opiskelijoita auttavat ongelmissa amanuenssi ja laitoksen kanslia (toisen kerroksen käytävässä), oppilaslaboratorioasioissa joko vuorossa oleva assari (löytyy jostain päin labraa, yleensä ei ole paikalla, kun olisi todellinen hätä) tai yliassistentti Sakari Juutinen (huone kolmannen kerroksen käytävän alussa). Opintoneuvojia ovat amanuenssi Soili Leskinen ja prof. Juha Merikoski (jälleen toisen kerroksen käytävä). Lisäksi kurssien pitäjät vastaavat kysymyksiin. Fysiikan laitoksella työntekijöillä ei yleensä ole erillisiä tapaamisaikoja, vaan puhumaan saa mennä aina kun ovi on auki, eikä suljettu ovikaan kiellä koputtamista. | |||||