Ekologia ja ympäristönhoito

Määrittelystä.

Tiedän kyllä, että tiedät kaiken. Miksi sitten vaivaudun räpeltämään seuraavanlaista alkeisjorinaa näkyvillesi? Pidäpä turpasi kiinni ja istu alas, niin kerron.

Eräät kokemukseni akateemisen maailman ulkopuolella, ja varsinkin sen sisällä, ovat vakuuttaneet minut tästä: ekologia käsitteenä on huntuisa.

Selvitän.

Esitin joukolle ystäviäni visaisen kysymyksen: Mitä on ekologia? Neljättä vuotta diplomi-insinöriaa harjoitteleva ystäväni sanoi: "Eks se o ne kaikki luonnonsuojelujutut ja ne." Verbaaliakrobaattisen toimittajan vastaus oli ytimekäs ja komealta kalskahtavan kattava: "Oppi luonnosta.", joka tosin sellaisenaan osuu lähemmäs koko biologian määritelmää.

OKL, josta sikiää raudanlujan perustiedon hauteessa eläviä kansankynttilöitä, valmentaa tunnetusti tietämään kaikesta jotain. Toisen vuoden opettajaksi suuntaajan vastaus oli: "Oppi luonnon taloudesta... siis nää maapallon vuorovaikutukset."

Luuri vapisten uskalsin arvuuttaa myös jo valmistunutta ekologia, siis tutkijaa, asian tiimoilta. Kiireensä keskellä hän muisti saman oppi luonnon taloudesta -hokeman.

Eipä vähä mitään. Laajemmissa keskusteluissa ovat esille kummunneet myös seuraavat assosiaation riemuvoitot: egologia, etologia, ekonomi(a), taloudellisuus, luonnon hyväksikäyttö, luonnon taloudellisin mahdollinen hyväksikäyttö, bongaus, ötökät, bilsa, jne.

Mistä ekologiassa siis on kyse? Kaikkitietävyyden kiteytymä, Biologian sanakirja, kertoo seuraavaa: "Ekologia on oppi eliöiden ja niiden elollisen ja elottoman ympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista.", mikä on sanahelinää. Amerikaksi: pulsshit.

käsissäsi on rajattomuus.

Sinänsä esimerkiksi luonnonsuojelu tai oppi luonnon taloudesta eivät ole vastauksena vääriä. Ja mitä sitten vaikka olisikin? Kaikkihan on loppujen lopuksi kiinni vain sanojen varauksesta. Siis siitä, mitä ne merkitsevät eri ihmisille. Ekologian määrittelyä voidaankin pitää pelkkänä välineurheiluna. Todellinen naulankanta löytyy jostain varsin muualta. Todellinen kysymys on: entä nyt kun olen ekologi, mitä voin tehdä? Olenko Messias, vai en?

Selvitän.

Tarkastellessani ekologiaa ja ympäristönhoitoa pääaineena, en voi kuin ihmetellä sitä mykistävää, suorastaan rajattomien mahdollisuuksien laaksoa, mikä edessäni avautuu. Käsissäsi on kaikki, millä yleensä on merkitystä!

On kysyttävä, miten joku voi selvitä elämästään ilman keväistä sinivuokkoa, ilman pohtien pyristelevää neitoperhosta, ilman pihkatapin päkistelyyn suivaantunutta karhua ja ilman merilokkia, joka urhoollisesti roikottaa nokastaan tiiranpoikasta. Miten voi tarpoa halki arjen ilman tietoa siitä, että koko tällä lössillä on viriketoimia sekä keskenään että ympärillä avautuvan kokonaisuuden kanssa.

Oikeastaan voikin selvitä, mutta ei elää. ELÄÄ! Elää ja nauttia kedolla karkeloiden kaikesta hauskasta. Ja tunkeutua kaikkeen aina syvemmälle ja syvemmälle, kunnes luulee saavuttaneensa pohjan, jota ei oikeasti ole olemassakaan.

Selvitän lisää.

Kantturoidessasi leirintäalueen laitamilla juhannusaamuna kaikki mitä näet, on ekologiaa. Susi, joka kulmahampaitaan väläyttäen katoaa metsään, susihämähäkki, joka rummutuksellaan osoittaa rajatonta paritteluhalukkuuttaan, ja teltan ovesta oksentavan ystäväsi, kaikki. Kaikki tyynni kuuluvat ekologian piiriin. Viimeisen ilmiön luonteeseen saattaa tosin vaikuttaa henkilökohtainen vakaumuksesi. Kaikkien mielestä oksentava ihminen ei ole eläin.

Yhtä kaikki eräät maailman tunnetuimmista ekologeista käyttävät tutkimuksensa perusyksikkönä juuri ihmistä.

Mutta asiaan. Joko nyt käsität, mitä on ekologia? Se, että luet, on tietenkin tärkeätä, sillä lukien vältät mahdollisimman pitkälle tyhmyyttä, joka on vihollinen. Mutta lukeminen, ekologiankin tunnollinen lukeminen, on vain välikappale sille, että käytät aivojasi täydellä suuttimella. Ajattelet, yhdistelet, oivallat. Elät! Näin ajateltuna ekologia tieteenalana on siis vain välikappale itsesi toteuttamiselle ja oman taivaanrantasi maalailulle.

En väitä, etteikö vaikkapa tuotantotalous voisi samalla tavalla olla kiva ja kehittävä välikappale, mutta sinä et olekaan tuotantotaloudella, vaan ekologialla ja ympäristönhoidolla. Olet siis jo ottanut tärkeimmän askeleen kohti (yli-)ihmisyyttä.

Myönnettäköön, että aika ajoin ajatteleva ihminen törmää kysymykseen: "Voiksmä olla näin tyhmä?" Sellaista tapahtuu opintojesi alkusuoralla ja varmasti myös myöhemmässä elämässäsi. Mutta älä masennu. Älä milloinkaan erehdy ajattelemaan, että olet tavallinen. Et ole. Jonain päivänä, kun olet lukenut ja oivaltanut ja sairaasti viisastunut, isorattaasi pyörähtää uuteen asentoon. Huomaat aina stressaantumiseen asti innostuvasi ekologiasta ajattelun ja oivalluksen välineenä. Ja silloin. Silloin sinua ei pidättele mikään. Olet Messias.

Juha Kauppinen
Ekologia ja ympäristönhoito -96